keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Pop up-myymälä Plazassa

Designtekstiilialan sekä puualan artesaaniopiskelijat pitivät Pop up-myymälän Salon Plazassa 
4.11-7.11. 

Meistä tehtiin myös muutama lehtijuttu.
Tässä otteita ensimmäisen myymälän jälkeen, jota olen ollut perustamassa:







Myynnin kannalta myymälä oli oikein onnistunut, itsekin myin yhtä lukuunottamatta kaikki loppuun.



Lähettänyt klo Ei kommentteja:

torstai 22. lokakuuta 2015

JamJam- pussukka

Tässä varmaan ensimmäinen tuotesarja, joka menee Pop up-kauppaan myyntiin. 
Printti, suunnittelu ja yksityiskohdat sekä toteutus kokonaan itse tehtyä.
Olen jopa hitusen ylpeä.
Kaksinkertainen pellavakangas nahkaisine yksityiskohtineen sekä erikoinen päälle ommeltu vetoketju.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Näistä tyyleistä inspiroidun

Tällaisesta tyylistä inspiroidun ja pyrin tekemään näihin tyyleihin sopivia tuotteita niin sisustukseen, pukeutumiseen kuin asusteisiinkin.





















Lähettänyt klo Ei kommentteja:

lauantai 17. lokakuuta 2015

Omien tuotteiden esillepano

Pop up -myymälä Villi Visio on 4-7.11.2015 kauppakeskus Plazassa, johon tulee myös omia tuotteitani myyntiin. 
Tällä hetkellä tuotteiksi tulee varmasti kangaskoreja sekä keittiötekstiilejä. 
Jos aika vaan riittää, tulee myyntiin myös vetoketjullisia pussukoita, kangas- ja kanvaskasseja sekä heijastimia.
 
 
Vaihtoehtoja esillepanoihin:
 
 
Helppo, luonnonläheinen ja näyttävä tapa ripustaa keittiötekstiilit, heijastimet ja kangaskassit
 
 
 
 
Tämäkin kiva tapa laittaa esille kasseja/tekstiilejä ja miksei kangaskorejakin. Värikäs alusta tuotteille tuo pirteyttä, riippuen tietenkin väripaletista.
 
 
Tikapuille saa myös kivasti aseteltua tekstiilit ja kassit. (Habitaressa bongattua)
 
 
 
Tämä esillepano on mielestäni aika tylsä, mutta pidän siitä, että tuotteet ovat ikäänkuin eri kerroksissa
 
 
 
 
 
 
 
Piensisustuksen tuotteet ja tekstiilit näyttävät tiiviistikin asetettuina raikkailta. (Habitaressa bongattua)
 
 
 
 
 
Pop up -myymälä, 4-7.11.2015, klo 10-18, kauppakeskus Plazassa, Vilhonkatu 8
 
 
 
 
 
 
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Asiakasprofilointia


Asiakasprofilointi on markkinoinnin kannalta tärkeää. Profiilin avulla saadaan markkinointi ja viestintä tehokkaaksi. Yleisesti ottaen käsitöiden ostajat arvostavat edullisia, korkeatasoisia uniikkitöitä, ekologisuutta, kestäviä tuotteita sekä kierrätysmateriaaleja.
Foxy keittiöpyyhe+ kangaskori
Omat tuotteeni ovat kestäviä, ekologisia, graafisia sekä pelkistettyjä.
 
 
 
 
 Kierrätysmateriaalit ja ekologisuus ovat tärkeitä itselleni, vaikka näissä tuotteissa niitä ei ole käytettykään. Pyrin kuitenkin työskentelemään ekologisesti.
Tulevissa töissä/projekteissa aion pitää enemmän kiinni siitä, että materiaalit olisivat ainakin 50% kerrätysmateriaaleja, sekä tuottaa aika pieniä tuoteperheitä. Haluan panostaa yksilöllisyyteen ja haaveissani on tehdä jokainen tuote uniikiksi omassa tuoteperheessäkin.


Humina-kangaskoreja sekä kaitaliina

Oma tuotemerkki JamJam
Kohderyhmä tuotteilleni on luultavamminkin
aika laaja. 
Henkilö, joka ostaisi tuotteitani arvostaisi käyttötuotteita, esim. keittiötekstiileitä,
vaatteita, laukkuja ja asusteita. 
Hän haluaa omistaa tuotteen, jota kenelläkään muulla ei ole. 
Hänelle ekologisuus on myös tärkeää ja arvostaa innovaatiivisuutta, kuten esimerkiksi vanhasta paidasta tehty laukku jne.
Hän on urbaani, mutta samalla luonnonläheinen mies tai nainen, joka seuraa trendejä. Hän haluaa erottua joukosta.





























 Tässä vielä prototyyppi kanvaskassista, jonka tein siskolleni. Sain kuitenkin niin hyvää palautetta, että yritän ehtiä tekemään muutaman myyntiinkin:




Sisätasku, jossa suunnittelijan merkki printattuna

Siskolle salaviesti pohjavanerissa. Tein sen omalla käsialalla yhtään kaunistelematta siksi, että viesti olisi persoonallisempi.




Lähettänyt klo Ei kommentteja:

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Pieni osa ensimmäisen kuukauden tuotoksista


Kuulun nykyään myös Osuuskuntaan, joten kauttani voi tilata tuotteita ja vähentää harmaata taloutta!


Green Foxy keittiöpyyhkeeksi! Materiaalina pellava



Black Foxy ja pellava




Hengähdystauko ompelusta kera Amy Winehouse.
Kassi villakankaasta ja tekonahasta pohjavahvistuksella

Kokeilua, en ole vielä päättänyt pidänkö printistä.

Trilehti, tästäkin tulossa tuotteita, mutten tiedä onko ihan ominta tyyliäni.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Puuvillaa, pellavaa ja vähän nokkostakin


Puuvilla 

 Puuvillan lyhenne on CO. Puuvilla on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien siemenhahtuvista. Puuvillakuitu koostuu lähes pelkästään selluloosasta. Puuvillaa käytetään langoissa ja kankaissa. Kaikista tekstiilikuiduista noin 45 prosenttia on puuvillaa.
Puuvillasta tehdyt vaatteet ovat hengittäviä, eivätkä ne villan tavoin kutita tai ärsytä ihoa. Puuvilla aiheuttaa harvoin allergisia reaktioita. Puuvilla on väriltään yleensä luonnonvalkoinen, joskus myös todella vaalea keltainen.
Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettu kampapuuvillasta. Kudontavaiheessa lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloin kankaaseen saadaan sileä pinta, joka ei nukkaannu kovin helposti. Kampapuuvillatuotteet ovat halpapuuvillaa huomattavasti kalliimpia, mutta niiden käyttöikä on pidempi ja käyttömukavuus suurempi.



Puuvilla on yleisin luonnonkuitu.
Puuvillan ominaisuuksiin kuuluu hyvä kosteuden imukyky, rypistyvyys, hidas kuivuminen, kaikkien luonnonkuitujen tapaan maatuminen, lujuus märkänä, ja hyvä pesunkestävyys. Puuvilla palaa nopeasti sekä melko suurella liekillä, joten tulen ja puuvillan kanssa kannattaa olla varovainen.

Tärkeimmät puuvillantuottajamaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Pakistan. Ne tuottavat yli 60 % maailman puuvillasta. Puuvilla on monien Länsi- ja Keski-Afrikan maiden yksi tärkeimmistä vientituotteista.

Puuvillan historia

Englannin Itä-Intian kauppakomppania alkoi 1600-luvulla tuoda Intiasta puuvillakankaita. Kankaita oli eri laatuisia. Ne olivat kevyitä, värikkäitä, pesunkestäviä ja säilyttivät värinsä hyvin. Tämän vuoksi ne menestyivät kaupallisesti hienosti. Eurooppalaiset tekstiilityöläiset eivät pystyneet kilpailemaan näiden kankaiden kanssa ja he alkoivat vaatia tuontisuojaa. Tämän he saivatkin ja 1700-luvulla puuvillakankaiden tuonti oli kielletty lähes koko Euroopassa. Käsittelemätöntä puuvillaa sai edelleen tuoda ja erityisesti Englannissa se kannusti teollisuutta sen hyödyntämiseen. Puuvillakankaan päätyövaiheet ovat kehräys ja kutominen. Vaateteollisuus oli kotiteollisuutta, jossa naiset perinteisesti kehräsivät langat ja miehet kutoivat kankaat. Kehrääminen oli huomattavasti aikaa vievempää ja ongelma paheni sen jälkeen kuin, John Kay keksi lentävän sukkulan vuonna 1733, jolla kankaan kutomisen nopeus kaksinkertaistui.

Puuvillateollisuuden ja kutomojen määrän kasvaessa myös raaka-aineen tarve kasvoi. Yhdysvaltain eteläosa oli ilmastoltaan sopiva paikka kasvattaa puuvillaa. Ongelmana oli, että ainoa siellä kasvava lajike oli hankala, koska sen kodassa oli paljon tahmeita siemeniä, kolme kiloa yhtä puuvillakiloa kohden. Siementen erottaminen ei ollut taloudellista edes orjatyövoimalla. Puuvillan turvin Yhdysvaltain etelävaltiot alkoivat rikastua. Puuvillasta tuli 1800-luvun alussa tärkein kauppatavara maailmankaupassa. Yhdysvallat tuotti tästä kaksikolmasosaa. Puuvillan tuotanto kasvoi suunnilleen nollasta 1800-luvun alussa lähes miljardiin kiloon ennen sisällissodan alkamista. Puuvillatuotanto kärjisti ongelmia, kun orjuus sallittiin yhä useammassa osavaltiossa, koska puuvillapelloille tarvittiin työvoimaa. Pohjoisesta vietiin vuoden 1793 ja 1861 välillä 800.000 orjaa etelävaltioihin.

Geenimuuntelu 

Pohjois-Kiinan geenimuunneltu puuvilla vähentää Helicoverpa zea -perhostoukkien kantoja. Luultavasti on niin, että puuvillakasviin lisätty Bt-bakteerin geeni suojaa myös muita kasveja, joita perhosentoukat tuhoavat. Bt-bakteeri tuottaa tuholaismyrkkyä, jonka epäillään olevan haitaton ihmisille, muille nisäkkäille, kasveille, kaloille ja useille hyönteisille. Se kuitenkin tappaa perhosentoukkia hyvin valikoivasti. Helicoverpa zea-perhostoukkalajin lisäksi muut lajit, joihin myrkky tehoaa, eivät vielä ole tiedossa

Puuvillan ekogolisuus

Ekologiseksi määrittelimme vaatteen, joka ottaa huomioon ympäristöarvot joko materiaalin, valmistuksen tai parhaassa tapauksessa koko vaatteen elinkaarensa osalta. 
Ympäristön kannalta puuvillan viljely voi olla ongelmallista. Viljelyssä käytetään paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joita päätyy maaperään ja vesistöihin.
Lisäksi puuvilla tarvitsee hyvin paljon vettä. Kuivilla alueilla sen keinokastelu kuluttaa vähiä vesivaroja.
Puuvillan tilalla voisi käyttää muistakin kuiduista, esimerkiksi hampusta tai nokkosesta valmistettuja vaatteita. Niitä ei kuitenkaan tavallisista kaupoista löydy.
- Käytännössä paras vaihtoehto tavalliselle puuvillalle on luomupuuvilla, arvioi vaatesuunnittelija Anniina Nurmi
Luomupuuvillan viljelyssä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Ekologinen valmistus 

Vaatteiden ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa myös valmistustapa. Ympäristöarvoja uhkaavat mm. myrkyllisten kemikaalien käyttö sekä energian ja veden tuhlaus.
Farkkujen valmistuksessa ongelmia tuottavat erilaiset vaalennuskäsittelyt. Yksi vaalennusmenetelmistä on kivipesu. Kivipesussa tarvittavia hohka - tai laavakiviä kuljetetaan pitkiä matkoja louhoksilta tehtaille. Kivipesulla haalistaminen vie paljon aikaa ja siten myös paljon energiaa. Myös jätteitä syntyy.
Valkeita läiskiä farkun lahkeeseen voidaan tehdä esimerkiksi hiekkapuhalluksella. Siinä syntyy hiekkapölyä, joka voi aiheuttaa farkkutehtaiden työntekijöille vakavan, jopa kuolemaan johtavan keuhkosairauden.
Hiekkapuhallus on nyt kielletty EU:ssa ja Turkissa. Lisäksi Levis-farkkuja valmistava Levi Strauss & Co ja ruotsalainen vaatejätti Hennes&Mauritz ovat kieltäneet hiekkapuhalluksen käytön omassa tuotannossaan. 

 Farkuille olisi olemassa keveämpiäkin vaalennuskäsittelyjä.
- Entsyymipesu on paljolti jo korvannut kivipesun, kertoo Anniina Nurmi.
- Entsyymit hajoavat luonnossa, hän selittää.

Vaaleita läiskiä farkkuihin tehdään myös käsin tai koneellisesti hankaamalla. Nämä käsittelyt voivat rikkoa farkun pinnan ja vähentää housujen käyttöikää.

Ekomerkit 
  Ihannetilanteessa vaate olisi ympäristöystävällinen niin materiaalin kuin valmistuksenkin suhteen. Tällaisia vaatteita on kuitenkin vaikea jäljittää. Helpointa olisi, jos vaatteessa olisi joku merkintä, joka takaisi ekologisen ja eettisen tuotannon raaka-aineesta lopputuotteeseen asti.
Joitakin ”ekomerkkejä” onkin jo maailmalla käytössä. Useimmat niistä eivät kuitenkaan kata vaatteen koko tuotantoketjua.
Tavallisin merkki meikäläisissä kaupoissa näyttää olevan Öko-Tex 100. Se on ennen kaikkea tuoteturvallisuusmerkki, joka takaa, että valmiista tuotteesta ei irtoa myrkyllisiä kemikaaleja. Lisäksi merkin vaatimuksissa luetellaan joukko kemikaaleja (esim. syöpää tai allergiaa aiheuttavia väriaineita, palonsuoja-aineita), joita valmistuksessa ei saa käyttää lainkaan. Öko-Tex 100 ei kuitenkaan ota varsinaisesti kantaa päästöihin, jätteisiin tai energiankulutukseen. Se ei myöskään ole luomumerkki.
 

EU:n ympäristömerkki eli EU-kukka takaa, että päästöt veteen ja ilmaan on valmistuksen osalta minimoitu. Eri materiaaleille on asetettu rajat siitä, kuinka paljon ne saavat sisältää haitallisia kemikaaleja. EU-kukka ei kuitenkaan takaa luomutuotantoa.
Soil Association- ja GOTS-merkinnät ovat luomumateriaalien merkkejä. Sen lisäksi ne takaavat laajasti ekologisten ja eettisten periaatteiden noudattamisen koko tuotantoketjussa lopulliseen tuotteeseen asti. Huomioon otetaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvointi.


Tietojaostopaikoista ja ekologisista vaatteista yleensä löytyy esimerkiksi Anniina Nurmen blogista,
http://www.vihreatvaatteet.com.
Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, TV 1

 

 


Pellava (Linum usitatissimum)

Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu Linaceae-heimoon, johon kuuluu noin 150 lajia ympäri maailmaa. Pellava kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta  ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella.. Myös antiikin kreikkalaiset  ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet. Pellavaa viljellään laajalti eri puolilla maailmaa, ja nykyisin sen viljely on vuosikymmenien tauon jälkeen lisääntynyt myös Suomessa. Pellava kasvaa 40–80 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät, kukat vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on erikseen jalostettu lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.
Pellavapelto elokuussa

Pellavapeltoa keväällä Belgiassa
Pellavatekstiilit 

Pellavan (lyhenne LI) ominaisuuksiin kuuluu rypistyvyys, kaunis kiilto, lujuus, mutta heikko taivutuksen kesto ja hengittävyys. Pellavaa käytetään pyyheliinoihin, ja kylpytakkeihin hyvän kosteudenimukyvyn vuoksi, pöytäliinoihin kiillon ja lianhylkivyyden takia, kirjontakankaisiin, loimilankoihin matoissa lujuuden takia, sekä erilaisiin sisustus- ja vaatetekstiileihin.  Pellavan varsista valmistetaan erittäin kestävää tekstiilikuitua ja pellavatekstiileillä on ainutlaatuinen antibakteerinen ominaisuus, jonka vuoksi siitä valmistetaan myös sairaalatekstiilejä. 
Suurimmat pellavantuottajamaat ovat Kiina, Belgia, Ranska ja Venäjä Pellavaa hoidetaan vaatetekstiilinä pesten väljässä vedessä 60 tai 40 asteessa erillään muista, sillä se rypistyy helposti ja siitä voi irrota nöyhtää ja pintaväriä. Kylmämankelointi antaa kauniin kiillon.

Pellavaeristeet 
 
Pellavasta valmistetaan myös rakennuseristeitälämmön- ja ääneneristykseen sekä tiivistämiseen. Eristeenä pellavaa käytetään lähinnähengittävissä rakenteissa, joissa voidaan hyödyntää luonnonkuidun kosteusteknisiä ominaisuuksia. Pellavapohjaisia tiivisteitä käytetään usein esimerkiksi hirsitalojen hirsikertojen välissä nauhatiivisteenä, ja ovien sekä ikkunoiden karmitiivisteenä. Putkitöissä on perinteisesti käytetty pellavakuitua kierretiivisteenä.
Pellavan ravinteikkaista siemenistä puristetaan pellavaöljyä jossa on muun muassa terveellisiä linoli- (omega 6 -rasvahappo) ja omega 3 -rasvahappoja. Öljyä käytetään myös erilaisten puulle tarkoitettujen pintakäsittelyaineiden, sekä linoleumi-lattianpäällysteiden myrkyttömänä raaka-aineena. Puun pintakäsittelyyn öljy soveltuu myös sellaisenaan.


Pellavan elintarvikekäyttö

Pellavansiemenistä saa mm. Omega 3 -rasvahappoja.
Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kuitua ja ligaaneja. Muiden siementen tavoin ne ovat tiivis paketti myös öljyä, proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja. 
Pellavansiemenöljyn erikoisuus on sen alfalinoleenihappopitoisuus, joka on kasviöljyistä korkein, noin 59 prosenttia. Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, joka kuuluu omega-3-rasvahappoihin. 
Pellavansiemenet, pellavarouhe ja pellavansiemenöljy sopivat jogurtin, viilin, puuron tai salaatin kera sekä leivontaanja ruoanlaittoon. Öljyä ja rouhetta saa myös ravintolisinä. Pellavansiemeniä ja rouhetta on valmiina monissa leivissä. Pellavansiemenöljyä käytetään alfalinoleenihapon lähteenä muun muassa margarinissa, kananrehussa ja pastassa.


Pellavan ekologisuus (ja nokkosen)

Pellavalla ja nokkosella olisi kuitenkin hyvät eväät syrjäyttää huonomaineinen puuvilla paraatipaikaltaan.

Pellavan ominaisuudet 

 Pellava kasvaa helposti karussakin maaperässä, ja sitä voidaan viljellään laajalti eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viljely onnistuisi, mutta tällä hetkellä se on hyvin vähäistä.
Pellava ei vaadi paljoa lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen, eikä tarvitse keinokastelua. 

Pellava kuitu on luja ja kestävä, mutta helposti rypistyvä. Rypistyvyytensä takia käytön energiankulutus voi nousta suureksi, koska se vaatii pesua ja paljon silitystä. Toisaalta, jos vaate suunnitellaan tavalla, joka antaa anteeksi rypistyvyyden, ei silitystä kaivata!
Pellava on luonnostaan rusehtava, joten vaaleiden ja kirkkaiden värien aikaansaamiseksi kuitu pitää valkaista. Ennen vanhaan pellava valkaistiin auringossa, mutta nykyisin valkaisu tehdään kemiallisesti ajan säästämiseksi.

Nokkosen ominaisuudet
Nokkoskangas on pellavan kaltainen, muttei rypisty yhtä helposti. Nokkosesta saa valmistettua lähes yhtä pehmeää kangasta kuin puuvillasta, mutta se on puuvillaa vahvempaa.
Nokkonen on monivuotinen kasvi, joten se vaatii vähemmän energiaa kuin puuvilla – tai jopa hamppu. Nokkonen ei tarvitse keinokastelua tai torjunta-aineita kasvaakseen. Lisäksi nokkonen voi viljellä köyhässäkin maaperässä, jopa Suomen olosuhteissa.
Kuituhampun tapaan pellava- ja nokkoskasveista voidaan kuituraaka-aineen lisäksi hyödyntää lähes kaikki muutkin osat. Näin ollen pellava ja nokkonen ovat paljon monikäyttöisempiä kuin esimerkiksi puuvilla.

Aikaa ja energiaa vievä vaihe nokkosen ja pellavan muokkaamisessa kankaaksi on kasvin varren kuitujen irrottaminen puumaisesta ytimestä. Tätä prosessia kutsutaan rohkimiseksi. Ennen vanhaan tämä tehtiin luonnonvesissä liottamalla, mikä rehevöittää vesistöjä.
Nykyään on siirrytty eristettyihin altaisiin, jolloin kaikki käytetty vesi pystytään puhdistamaan. Mekaanista rohkintaa helpompi tapa irrottaa kuitu on käyttää apuna entsyymejä. Tämä säästää aikaa, ja oikein tehtynä on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto.

 Tällä hetkellä nokkosen käyttö vaatteissa on hyvin vähäistä, ja pellavankin hyödyntäminen rajoittuu vain pieneen kohderyhmään. Yksi esimerkki näiden kuitujen tehokkaasta käytöstä on suomalainen Sirinä-design, joka käyttää mallistonsa materiaaleina nokkosta, hamppua ja pellavaa.

Puuvilla syrjäytti pellavan, hampun ja nokkosen helpoutensa ja nopeutensa ansiosta, mutta ympäristö unohdettiin kokonaan. Nyt, kun vihdoin on herätty puuvillan viljelyn ympäristöongelmien laajuuteen, on korkea aika etsiä vaihtohtoisia materiaaleja. Toivottavasti jatkossa sekä pellavan että nokkosen käyttöominaisuuksia parannetaan ja kuiduksi muokkaamista helpotetaan, jotta niistä saadaan varteenotettavia kilpailijoita puuvillalle isossa mittakaavassa.

 Suomi olisi mitä mainioin paikka kasvattaa niin pellavaa kuin nokkosta. Ne molemmat kasvavat Suomen ilmastossa ja kestävät hieman karummankin maaston. Tällä hetkellä Suomesta ei tosin löydy tarvittavia laitteita kuitujen jatkojalostukseen, mutta ehkä vielä jonain päivänä Suomi on tunnettu ympäristöystävällisten tekstiilikuitujen kehittäjänä ja valmistajana?
Parkkumi

 Pellavan ja puuvillan sekoitusta kutsutaan nimellä parkkumi. Parkkumivaatteissa yhdistyy pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyys iholle.

Pellava ja puuvilla sisustuksessa

ROOM21
Matot Puuvilla & Pellava 
Stonewashed matto, harmaa
Tell Me More
Stonewashed matto, harmaa ja sininen
alk. EUR85
Artwork matto
House Doctor
Artwork matto
alk. EUR38

Stonewashed matto, sininen
Sea Grass matto, 200 cm
Bloomingville
Sea Grass matto, 200 cm
EUR149
Spear matto, harmaa/musta
Bloomingville
Spear matto, harmaa/musta
EUR159


Tässä vain osa kaupan valikomasta.


Yksinkertainen ja helppo sisutusvinkki jolla saat helposti muutettua huoneen luonnetta on maton vaihto. Usein juuri matto luo huoneen tyylin: värikäs, vaalea, täyteläinen, boheemi, yksivärinen tai monikuvioinen. Se on hyvin tärkeä yksityiskohta jota ei tule ajatelleeksi mutta kaipaa heti jos sitä ei ole. Room21:ltä löydät useita eri pumpuli- ja pellavamattoja esim. tuotemerkeiltä House Doctor, Bloomingville ja Rug Solid.

 

Lähteet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 














Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)